Verkko

Verkkoyhteydet ovat olennainen osa nykyaikaista tietojenkäsittelyä. Internet-yhteydet ovat olleet Unix-järjestelmien osana jo kauan ja Linuxissa alusta saakka

  • AT&T julkaisi UNIX:in TCP/IP-toteutuksen public domainina 1989. Monet muut järjestelmät omaksuivat sen.
  • Nyky-Linuxeissa verkkoyhteydet hoitaa NetworkManager, jonka käyttöliittymät antavat käyttäjän valita langattomat verkot yms.

TCP/IP-verkkoon kytketyillä koneilla on kullakin kyseisessä verkossa yksilöllinen ip-osoite. IPv4-verkossa osoite on muotoa aaa.bbb.ccc.ddd, jossa kukin pisteillä eroteltu osa on väliltä 1-254. Pienemmät sisäverkot ovat tyypillisesti 192.168.-alkuisia ja suuremmat 10.-alkuisia.

Hosts-tiedosto

Koska verkon toisiin koneisiin on yleensä hankalaa viitata pelkällä ip-osoitteella, käytetään niistä yleensä nimiä. Tutussa lähiverkossa muiden koneiden nimien ja ip-osoitteiden vastaavuudet voidaan kertoa tiedostossa /etc/hosts, joka on muotoa muotoa:

 127.0.0.1       localhost
 192.168.0.1     aku
 192.168.0.23    mikki
 192.168.0.53    hessu hopo

Kullakin rivillä on lueteltu ensin koneen ip-osoite ja sen jälkeen nimet, joilla kyseisessä osoitteessa oleva tietokone tunnetaan.

Komennolla ping voi huhuilla muita samassa verkossa olevia koneita tai konetta itseään. Komennon tuloste kertoo muun muassa sen, kuinka nopeasti paketit liikkuvat koneiden välillä. Komennon suoritus lopetetaan näppäinyhdistelmällä ctrl-c.

Pingataan itseä (localhost):

$ ping localhost
PING localhost (127.0.0.1) 56(84) bytes of data.
64 bytes from localhost (127.0.0.1): icmp_seq=1 ttl=64 time=0.069 ms
64 bytes from localhost (127.0.0.1): icmp_seq=2 ttl=64 time=0.062 ms
64 bytes from localhost (127.0.0.1): icmp_seq=3 ttl=64 time=0.058 ms
64 bytes from localhost (127.0.0.1): icmp_seq=4 ttl=64 time=0.065 ms
^C
--- localhost ping statistics ---
4 packets transmitted, 4 received, 0% packet loss, time 2997ms
rtt min/avg/max/mdev = 0.058/0.063/0.069/0.008 ms

Pingataan hessu-nimistä konetta:

$ ping hessu
PING hessu (192.168.0.29) 56(84) bytes of data.
64 bytes from hessu (192.168.0.29): icmp_seq=1 ttl=64 time=1.08 ms
64 bytes from hessu (192.168.0.29): icmp_seq=2 ttl=64 time=1.10 ms
^C
--- hessu ping statistics ---
2 packets transmitted, 2 received, 0% packet loss, time 1001ms
rtt min/avg/max/mdev = 1.080/1.090/1.101/0.034 ms

Tiedoston /etc/hosts käytössä on kuitenkin se hankaluus, että kullakin koneella pitää ylläpitää erkseen luetteloa kaikista lähiverkon koneista. Pienessä lähiverkossa tämä vielä toimii, mutta jos koneita on vähänkin enemmän, jos ne vaihtuvat usein tai jos niiden ip-osoitteet eivät pysy samoina, tämä käy hankalaksi.

Avahi

Avahi asettaa lähiverkkoasetukset automaattisesti Zeroconf-toteutuksella. Mac-maailmassa vastaava tunnetaan nimellä Bonjour.

  • Kukin kone tietää oman nimensä ja tarjoamansa palvelut sekä osaa kertoa ne muille saman verkon koneille
  • Voidaan käyttää nimeä koneennimi.local pelkän ip-numeron sijaan
  • Helpottaa silloin, kun koneet saavat ip-osoitteensa dynaamisesti DHCP-palvelimelta eikä niillä siksi ole aina samaa ip-numeroa.

Avahia käytettäessä siis ei tarvitse pitää lähiverkon koneiden nimiä yllä /etc/hosts-tiedostossa, sillä kukin kone kertoo itse automaattisesti olemassaolostaan ja nimestään toisille koneille.

Pingataan taas hessu-konetta, mutta tällä kertaa nimellä hessu.local, jonka sen Avahi on esitellyt meille:

$ ping hessu.local
PING hessu.local (192.168.0.29) 56(84) bytes of data.
64 bytes from hessu (192.168.0.29): icmp_seq=1 ttl=64 time=1.14 ms
64 bytes from hessu (192.168.0.29): icmp_seq=2 ttl=64 time=1.03 ms
^C
--- hessu.local ping statistics ---
2 packets transmitted, 2 received, 0% packet loss, time 1001ms
rtt min/avg/max/mdev = 1.037/1.091/1.145/0.054 ms

Ssh-yhteys

Ssh on tekstipohjainen salattu komentorivipohjainen yhteys toiseen koneeseen.

  • Kohdekoneella oltava ssh-palvelin päällä
  • Yhteys komennolla: ssh kayttajatunnus@etakone
  • Kysyy salasanan ja päästää komentoriville
  • Ssh korvasi salaamattoman ja turvattoman telnet-yhteyden.
  • Myös ssh on kehitetty alkujaan Suomessa. (Tatu Ylönen)

Linux-jakeluissa ssh-asiakasohjelma on oletuksena asennettuna. Ssh-palvelimen voi asentaa paketinhallinnasta. Ubuntussa paketti nimeltä openssh-server.

Huomio! Palvelimen asentaminen on aina lisäriski, eli varmistathan, että salasanasi on kunnollinen.

Kun koneelta a otetaan ensimmäistä kertaa ssh-yhteys koneelle b, ssh näyttää koneen b ssh-palvelimen sormenjäljen, eli merkkijonotunnisteen. Tämän avulla käyttäjä voi ensimmäisellä kerralla halutessaan varmistua siitä, että ollaan ottamassa yhteyttä oikeaan koneeseen. Kun sormenjälki on kerran hyväksytty oikeaksi, se muistetaan eikä siitä kysytä enää seuraavilla kerroilla.

$ ssh ubuntu@hessu.local
The authenticity of host 'hessu.local (192.168.0.29)' can't be established.
ECDSA key fingerprint is SHA256:bNe0Yzd/iuDMZjlgvvVw3XCHzhDb+2abHNbOiaDA2sY.
Are you sure you want to continue connecting (yes/no)? yes
Warning: Permanently added 'hessu.local' (ECDSA) to the list of known hosts.
ubuntu@hessu.local's password: 
Welcome to Ubuntu 16.04.1 LTS (GNU/Linux 4.4.0-31-generic x86_64)

 * Documentation:  https://help.ubuntu.com
 * Management:     https://landscape.canonical.com
 * Support:        https://ubuntu.com/advantage

ubuntu@hessu:~$ 

Tiedostonsiirto

Tiedostoja voidaan siirtää koneiden välillä esimerkiksi Samba- ja Sftp-protokollilla

Samba on Windows-verkosta tuttu smb-protokolla.

  • Jaettuja levyjä ja tulostimia voidaan käyttää
  • Omien jakaminen vaatii palvelun asentamisen omalle koneelle

Sftp toimii ssh-palvelimen kautta

  • Vaatii ssh-palvelimen asentamisen kohdekoneelle, jotta sen tiedostoihin pääsee käsiksi.
  • Käyttäjä pääsee käsiksi kaikkiin tiedostoihin, joihin pääsisi paikallisesti kirjautumalla
  • Korvaa salaamattoman ftp-yhteyden esimerkiksi useissa webbihotelleissa keinona siirtää tiedostoja palvelimelle.

Windowsissa toimivia graafisia sftp-asiakasohjelmia ovat esimerkiksi WinSCP, FileZilla ja Firefoxin lisäosana toimiva FireFTP

Graafisesti

Windows-verkon jakoja voi selata tiedostohallinnan Network-osiosta.

Samba-jako

Windows-verkon jakoja voi selata tiedostohallinnan Network-osiosta.

Samba-osoitteen voi kirjoittaa suoraan osoiteriville.

Samba-jako osoitteena

Samba-osoitteen voi kirjoittaa suoraan osoiteriville.

Samba- ja sftp-protokollia voi käyttää suoraan useimmilla Linuxissa tarjolla olevilla graafisilla tiedostonhallintaohjelmilla. Tiedostojakoon yhdistämisen jälkeen useimmat näistä näyttävät jaon ikkunan vasemmassa reunassa samaan tapaan kuin esimerkiksi koneeseen liitetyn usb-levyn.

Samba

Useimmista tiedostonhallintaohjelmista löytyy "Network"-valinta, jonka alta löytyvät nykyisen (lähi)verkon Windows-verkon palvelut, kuten levyjaot.

Windows-jakoon voi viitata myös suoraan osoitteella smb://koneennimi/jako. Osoitteen pääsee kirjoittamaan tiedostohallintaohjelman osoiteriville pikanäppäimellä ctrl-l, eli samalla, joka toimii www-selaimissakin.

Kolmas tapa yhdistää palvelimeen on joissain tiedostohallintaohjelmissa tarjolla oleva valinta "Connect to Server", joka kysyy osoitteen, johon halutaan yhdistää.

Sftp-yhteys 'Connect to Server' -valinnalla.

Sftp-yhteys

Sftp-yhteys 'Connect to Server' -valinnalla.

Sftp-osoitteen voi kirjoittaa suoraan osoiteriville.

Sftp-osoite

Sftp-osoitteen voi kirjoittaa suoraan osoiteriville.

Sftp

Sftp-yhteyden voi muodostaa toiselle koneelle vastaavasti osoitteella sftp://koneennimi. Joissain ohjelmissa voidaan käyttää myös osoitetta fish://koneennimi. Sambaan yhdistämisen tavoin tämän osoitteen voi kirjoittaa joko ohjelman osoitekenttään tai "Connect to Server" -dialogiin.

  • sftp: Palvelinpuolella erillinen sftp-server-ohjelma, jonka kanssa asiakas juttelee ssh:n läpi. Ssh hoitaa tunnistautumisen ja kryptaamisen.
  • fish: Käyttää palvelinpuolella normaaleja komentorivityökaluja hakemistolistauksen näyttämiseen, tiedostojen poistamiseen yms. Toimii myös, kun ei ole sftp-server-ohjelmaa, mutta vaatii mahdollisuuden ajaa komentoriviohjelmia (eli käyttäjällä lupa kirjautua sisään ssh:lla).

Komentoriviltä

Ssh-yhteyden yli voidaan kopioida tiedostoja myös kometorivillä scp-komennolla. Esimerkkejä:

Kopioidaan tiedosto etäkoneelta paikalliseen hakemistoon antamalla ensin etäosoitteessa olevan tiedoston nimi ja sitten paikallisen kohdehakemiston nimi.

scp kayttajanimi@etakone:/polku/tiedostoon/nimi.txt /polku/tiedostoon/talla/koneella/

Kopioidaan tiedosto etäkoneelta paikalliselle koneelle nykyiseen työhakemistoon uudella tiedostonimellä.

scp kayttajanimi@etakone:/polku/tiedostoon/nimi.txt uusinimi.txt

Kopioidaan tiedosto paikalliselta koneelta etäkoneelle haluttuun hakemistoon uudella nimellä antamalla ensin paikallisen tiedoston nimi tarvittavan absoluuttisen tai suhteellisen polun avulla ja sitten uuden tiedoston etäosoite. (absoluuttinen polku)

scp /polku/talla/koneella/nimi.txt kayttajanimi@etakone:/polku/toisella/koneella/uusinimi.txt

Kopioidaan tiedosto paikalliselta koneelta etäkoneelle haluttuun hakemistoon uudella nimellä. (suhteellinen polku)

scp /polku/talla/koneella/nimi.txt kayttajanimi@etakone:hakemisto/kotihakemiston/alla/uusinimi.txt

Tehtäviä

Tehtävät 6

Tehtävien tekemiseen tarvitset palvelimen osoitteen, käyttäjätunnuksen ja salasanan. (Annetaan kurssilla.)

Viimeistä tehtävää varten palvelimella on oltava käynnissä (Apache) www-palvelin. Palauta vastauksena tiedosto tehtava-6.zip.

  1. Selaa graafisella käyttöliittymällä esiin annettu sftp-osoite ja kopioi sieltä käyttäjätunnuksesi oman kotihakemiston Pictures-alihakemistosta yksi kuva omalle koneellesi.
  2. Luo omalla koneellasi uusi tiedosto nimeltä nimi.txt ja kirjoita siihen oma nimesi.
    • Avaa terminaali ja kopioi tämä tiedosto scp-komennolla käsketylle palvelimelle kotihakemiston Documents-alihakemistoon.
    • Selaa graafisella tiedostohallinnalla tuo palvelinkoneen Documents-hakemisto näkyviin.
    • Ota kuvakaappaus, jossa näkyy hakemiston sisältö tiedostohallintaikkunassa sekä terminaalissa tehty kopiointi.
  3. Ota terminaali-ikkunassa ssh-yhteys palvelimelle.
    • Siirry Documents-hakemistoon. (cd Documents)
    • Muuta nimi.txt-tiedoston oikeuksia chmod-komennolla niin, että käyttäjällä ja ryhmällä ovat luku- ja kirjoitusoikeudet, mutta muilla ei mitään oikeuksia.
    • Listaa hakemiston sisältö pitkässä muodossa ls-komennolla, jotta näet, että oikeudet ovat oikein.
    • Ota kuvakaappaus, jossa näkyvät terminaali-ikkunassa annetut komennot.
  4. Paketoi ladattu kuvatiedosto ja otetut kuvakaappaukset zip-tiedostoon nimellä tehtava-6.zip.
    (Ubuntussa ohjelma nimeltä Archive Manager)
  5. Kopioi alla oleva teksti johonkin tekstieditoriin (gedit, scratch, jokin muu) ja tallenna nimellä index.html. Voit tehdä hienommankin html-sivun. Kopioi tiedosto haluamallasi tavalla palvelimelle kotihakemistossasi olevaan public_html-hakemistoon. Mene www-selaimella osoitteeseen http://<palvelimen_nimi>/~<käyttäjätunnus>. (Korvaa palvelimen nimi ja käyttäjätunnus.)
<!DOCTYPE html>
<html>
    <head>
        <meta charset="utf-8" />
        <title>Terve, Linux-kurssi!</title>
    </head>
    <body>
        <h1>Terve, Linux-kurssi!</h1>
        <p>Tämä on index.html-tiedosto käyttäjän oman kotihakemiston
<em>public_html</em>-alihakemistossa.</p>
    </body>
</html>