Ohjelmistot

Tutustutaan Linuxeihin tarjolla oleviin ohjelmistoihin.

Ohjelmia Linuxiin

Usein kuulee Windows-käyttäjien sanovan, että "Linuxille ei ole ohjelmia". Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Ohjelmat vain ovat usein eri ohjelmia kuin Windowsissa.

Linuxiin on tarjolla paljon vapaita ohjelmia, jotka ovat asennettavissa suoraan järjestelmän omasta paketinhallinnasta. Osa merkittävimmistä Linuxissa käytettävistä ohjelmista on tarjolla myös Windowsiin.

Kaupallisten ja ei-vapaiden ohjelmien sekä pelien tarjonta on kuitenkin rajallisempaa. Tämä on perinteisesti johtunut toisaalta siitä, että Linux-käyttäjät ovat olleet monille ohjelmistovalmistajille liian pieni kohderyhmä, ja toisaalta siitä, että moneen erilaiseen jakeluun jakautunut Linux-kenttä ei ole tarjonnut teknisesti riittävän yhtenäistä alustaa. Esimerkiksi ohjelmistojen paketointi vaihtelee jakeluiden välillä jonkin verran.

Viime aikoina kuitenkin esimerkiksi Steam-palvelun kautta ostettavien ja ladattavien pelien määrä on lisääntynyt myös Linux-alustalle. Samoin myös Ubuntu ja muut Ubuntu-pohjaiset jakelut ovat keränneet sen verran suosiota, että onnistuvat houkuttelemaan myös joitakin kaupallisia ohjelmia.

Uudet paketointitavat, kuten Snap, AppImage ja FlatPak ovat myös tuoneet mahdollisuuden paketoida ohjelmia helpommin yhdellä paketoinnilla kaikissa Linux-jakeluissa toimivaan muotoon.

Myös HTML5 ja web-sovellukset muuttavat tilannetta, sillä varsin suuri osa kuluttajien käyttämistä ohjelmista ei olekaan enää perinteisiä omalle koneelle asennettavia ohjelmia vaan pilvipalveluna selaimella käytettäviä. Tällöin alustana olevalla käyttöjärjestelmällä ei olekaan enää merkitystä sovelluksen käytön kannalta.

HTML5-sovellusten lisääntyessä myös esimerkiksi Electron-ympäristöllä JavaScript-kielellä toteutetut ohjelmistot ovat yleistyneet. Näin toteutetut ohjelmistot ovat aiempaa helpommin paketoitavissa Linuxille samanlaisina kuin Windows- ja Mac-alustoille. Electron-ympäristöä käyttäviä sovelluksia ovat muun muassa:

• Atom (tekstieditori)
• MS Visual Studio Code (tekstieditori)
• Skype (viestintä)
• Slack (viestintä)
• Discord (viestintä)
• Google Play Music (musiikkisoittimen työpöytäversio)
• Etcher (levykuvien kirjoitusohjelma)

Ohjelmien jaottelua

Sen lisäksi, että Linuxiin on sekä graafisia että tekstipohjaisia ohjelmia, voidaan graafiset ohjelmat usein luokitella myös niiden tekemiseen käytettyjen käyttöliittymäkomponenttien mukaan.

Koska Linuxissa on käytössä useampia eri työpöytiä, jotka käyttävät eri käyttöliittymäkirjastoja, on seurauksena valikoiltaan, nappuloiltaan ja muilta käyttöliittymäkomponenteiltaan hieman eri näköisiä ohjelmistoja. Suurin jako on GTK-kirjastoa käyttävien Gnome-ohjelmien ja Qt-kirjastoa käyttävien KDE-ohjelmien välillä. Useisiin käyttötarkoituksiin onkin tarjolla erikseen Gnome-pohjainen ja KDE-pohjainen ohjelma. Esimerkiksi Gnome-tyyppisillä työpöydillä (Gnome, Unity, Cinnamon, jne.) käytetään yleensä pdf-lukijana Evince-ohjelmaa ja KDE-ympäristössä Okular-ohjelmaa.

Mikään ei luonnollisestikaan estä ohjelmien käyttämistä tämän jaottelun yli. Ulkonäöllistä eroavaisuutta on usein pyritty myös tasoittamaan luomalla molemmille käyttöliittymätyypeille toisiaan muistuttavia teemoja.