Ohjelmoinnin peruselementtejä missä tahansa kielessä ovat kontrollirakenteet, eli suorituksen haarauttamisesta huolehtivat ehtolauseet ja toistot hoitavat silmukat.

Loogiset lausekkeet

Ehtojen ja silmukoiden käyttämiseen tarvitaan loogisia väittämiä, lausekkeita, joiden perusteella valitaan ehtolaueen suoritettava haara ja silmukoiden suorituskertojen määrät.

Looginen lauseke muodostuu jostain totuusarvoisesta väittämästä tai niiden yhdistelmästä. Yleisimmin tällainen väite muodostetaan jollain vertailuoperaattorilla.

Vertailuoperaattoreita voidaan käyttää erityyppisten muuttujien ja arvojen vertailuun. Yhtäsuuruuden vertaamiseen on käytettävissä kaksi operaattoria, kahden yhtäsuuruusmerkin == (yhtäläisyys, equality) sekä kolmen yhtäsuurusmerkin === (samuus, identtisyys, identity). Näiden erona on se, että operaattorilla === verrattavien arvojen tulee olla täsmälleen samat oliot (objekti, luku, merkkijono jne.). Operaattorilla == riittää, että vertailtavat arvot ovat tulkittavissa samoiksi. Esimerkiksi:

1 == 1            // true
'1' == 1          // true
1 == true         // true
0 == false        // true
0 == null         // false
0 == undefined    // false
null == undefined // true

Kahden yhtäsuuruusmerkin vertailuoperaattorin yhtäläisyyssäännöt ovat melko monimutkaiset ja virhealttiit. Siksi on yleensä syytä käyttää ===-operaattoria, kun mahdollista. Vastaavat erisuuruusoperaattorit ovat != ja !==.

Vertailuoperaattoreilla muodostettuja väittämiä voidaan yhdistellä loogisilla operaattoreilla ja, tai sekä ei. Seuraavassa taulukossa oletetaan, että x === 6 ja y === 3.

Eri tyyppiä olevien varvojen vertailu voi tuottaa yllättäviä tuloksia ja niiden kanssa kannattaa siksi olla varovainen.

Ehtolauseet

Ehtolauseella on mahdollista jakaa ohjelman suoritus eri haaroihin sen mukaan, onko ehtona käytetty väite tosi vai epätosi. Ehtolauseen rakenne on:

if (ehto) {
    ... lohko, joka suoritetaan, jos ehto on tosi ...
}

Ehtolauseelle voidaan lisätä else-avainsanalla toinen haara, joka suoritetaan, kun ehto ei ole voimassa.

if (ehto) {
    ... lohko, joka suoritetaan, jos ehto on tosi ...
} else {
    ... lohko, joka suoritetaan, jos ehto on epätosi ...
}

Lisäksi voidaan lisätä haluttu määrä tarkentavia ehtoja ja lohkoja ketjuttamalla if-else-rakenteita.

if (ehto1) {
    ... lohko, joka suoritetaan, jos ehto1 on tosi ...
} else if (ehto2) {
    ... lohko, joka suoritetaan, jos ehto1 on epätosi, mutta ehto2 on tosi ...
} else {
    ... lohko, joka suoritetaan, jos ehto1 ja ehto2 ovat on epätosia ...
}

Esimerkiksi:

if (lasku > 100) {
    console.log("Onpa kallista!");
} else if (lasku <= 10) {
    console.log("Olipa halpaa!");
} else {
    console.log("Ihan käypä hinta.");
}

Toistorakenteet

Javascriptissä toistorakenteet ovat hyvin samanlaisia kuin muissakin ohjelmointikielissä.

for-silmukka

For-silmukalle on tyypillistä, että toistoa hallitaan ennen suoritusta alustetuilla muuttujilla, suoritusehdolla sekä jokaisen silmukan suorituksen jälkeen suoritettavalla muutoksella. Silmukkaa suoritetaan niin kauan kuin ehto on voimassa. Muutoksen tulee olla sellainen, että silmukka väistämättä saavuttaa tilanteen, jossa ehto lakkaa olemasta voimassa ja silmukan suoritus katkeaa.

Javascriptissä for-silmukan rakenne on:

for (alustus; ehto; muutos) {
    ... suoritettava lohko ...
}

Esimerkiksi:

for (var i = 0; i < 10; i++) {
    console.log(i);
}

Huomaa, että laskurin ei tarvitse lähteä luvusta 0 ja kasvaa joka kierros yhdellä. Silmukkamuuttujan ei tarvitse välttämättä olla edes luku. Olennaista on vain, että silmukkamuuttuja lähenee kierros toisensa jälkeen tilannetta, jossa silmukan suoritus pysähtyy.

Hyvin usein for-silmukalla halutaan käydä läpi jonkin Arrayn sisältö.

var lista = ['Jussi', 'Maija', 'Pekka', 'Jaana'];
for (var i = 0; i < lista.length; i++) {
    console.log(lista[i]);
}

for-in-silmukka

Javascriptissä on tavallisen for-silmukan lisäksi for-in-silmukka, jolla voidaan käydä läpi jonkin objektin ominaisuudet. Tämä silmukka ei takaa, missä järjestyksessä ominaisuudet käydään läpi. Sen kanssa on lisäksi syytä olla varma, että läpi käytävällä objektilla ovat vain halutut ominaisuudet.

Seuraavassa esimerkissä silmukkamuuttuja nimi käy läpi kaikki objektin ika ominaisuudet, eli avaimet. Silmukan sisällä tulostetaan teksti, jossa käytetään sekä henkilön nimi muuttujasta nimi että hänen ikänsä ika[nimi].

var ika = {'Jussi': 17, 'Maija': 8, 'Pekka': 9, 'Jaana': 21};
for (var nimi in ika) {
    console.log(nimi + ' on iältään ' + ika[nimi]);
}

while-silmukka

while-silmukka muistuttaa myös hyvin paljon muiden ohjelmointikielten vastaavaa. Silmukkaa suoritetaan niin kauan, kuin sen määrittelevä ehto on voimassa. while-silmukkaa käytettäessä kiinnittää erityistä huomiota siihen, että silmukan suoritus todella päättyy ennen pitkää. On erittäin yleinen virhe joko unohtaa päivittää silmukan sisällä jotain sen päättymiseen vaikuttavaa muuttujaa tai vain päivittää sitä väärin.

while (ehto) {
    ... lohko, jota suoritetaan niin kauan kuin ehto on voimassa ...
}

Esimerkiksi:

while (jonossa > 0) {
    console.log('Jonossa on ' + jonossa + ' ihmistä.');
    jonossa = jonossa - Math.floor(3 * Math.random() + 1);
}

do-while-silmukka

Tämä on while-silmukan versio, jossa ehto tulee vasta suoritettavan lohkon jälkeen, jolloin silmukan lohko suoritetaan aina vähintään yhden kerran ennen ehdon tarkistamista.

do {
    ... lohko ...
} while (ehto);

Esimerkiksi:

var i = 20;
do {
    console.log('luko = ' + i);
    i--;
} while (i > 0);