Komentorivi

Komentorivi on tehokas tapa laittaa kone töihin tekemään automaattisesti rutiininomaisia tehtäviä. Komentoriviksi sanotaan tekstipohjaista käyttöliittymä, eli komentotulkkia. Siitä käytetään myös nimitystä shell (kuori).

  • Linux- ja Unix-ympäristöissä yleisimmin käytetty komentotulkki on bash (Bourne again shell), joka on aiemman Bourne shellin (sh) jälkeläinen.
  • Komentotulkissa on käytettävissä sen sisäisiä komentoja sekä erillisiä ohjelmia. Käyttäjälle ne näyttävät samanlaisilta.

Muita komentotulkkeja ovat esimerkiksi:

  • Ksh = Korn shell
  • Zsh
  • Csh = C Shell, komentotulkki, jonka syntaksi muistuttaa C-kieltä
  • Tcsh = TENEX C Shell, kehittyneempi versio C Shellistä

Linuxissa komentorivin voi saada käyttöönsä useammalla tavalla. Helpoimmin sen saa esiin avaamalla (valikosta) jonkin tarjolla olevista niin sanotuista terminaaliohjelmista, jotka aukeavat omaan ikkunaansa.

Komentorivin saa käyttöönsä myös, jos tietokonetta käyttää tekstitilassa ilman graafista ikkunointia tai jos siihen ottaa komentorivietäyhteyden (ssh) joltain toiselta koneelta esimerkiksi Putty-ohjelmalla.

Terminaaliohjelmaan varsinaiseksi komentotulkiksi käynnistyy Bash-ohjelma ja oletuksena se näyttää käyttäjälle suurin piirtein tältä:



pesasa@box:~ $ _

Tätä sanotaan komentorivikehotteeksi (prompt) ja se tarkoittaa sitä, että Bash kehottaa käyttäjää antamaan jonkin komennon. Kehotteessa näkyvä teksti on käyttäjän muokattavissa, mutta oletuksena se näyttää useimmiten yllä olevan kaltaiselta. Yllä oleva kehote koostuu seuraavista osista:

  • pesasa on käyttäjän oma käyttäjätunnus
  • box on kyseisen tietokoneen nimi
  • Kaksoispisteen jälkeen tulee tällä hetkellä käytössä oleva työhakemisto, joka tässä esimerkissä on käyttäjän omaa kotihakemistoa symbolisoiva ~.
  • Lopuksi kehotteessa on $-symboli, joka tarkoittaa, että käyttäjällä ovat tavallisen käyttäjän oikeudet. Jos kyseessä olisi root-käyttäjä, olisi tämän tilalla #-symboli.

Komennot syötetään komentoriville kirjoittamalla ja ne suoritetaan painamalla enter-näppäintä. Sillä ei ole väliä, missä kohtaa tekstikursori on enteriä painettaessa.

Muutama pikanäppäin

Ennen komentorivikomentojen antamista on hyvä tutustua muutamaan pikanäppäimeen, jotka helpottavat sen käyttöä. Erityisesti on hyvä tietää, miten käynnistetyt ohjelmat saa pysäytettyä.

ctrl-c
Ohjelman suorituksen pysäyttäminen
ctrl-s
Tulostuksen keskeyttäminen. Jos näyttää, että komentorivi ei reagoi, olet saattanut vahingossa painaa tätä. (Miksi?)
ctrl-q
Tulostuksen jatkaminen. Tämä palauttaa tulostuksen ctrl-s:n jälkeen.
ctrl-d
Komentotulkin lopettaminen. Sama kuin exit tai logout
Toimii myös syötteen lopetusmerkkinä tietyissä tilanteissa. (Tutustutaan myöhemmin.)
ctrl-a
Siirry komentorivin alkuun.
ctrl-e
Siirry komentorivin loppuun.

Komentorivillä voi siirtyä eteen ja taakse nuolinäppäimillä.

Komentohistoria

Bash tallentaa kirjoittamasi komennot komentohistoriaan, josta niitä voi hakea uudelleenkäytettäväksi.

Kokeile:

  1. Kirjoita komentoriville ls ja paina enter. Kirjoita pwd ja paina enter.
  2. Paina nuoli ylös näppäintä selataksesi vanhoja komentoja.
  3. Paina nuoli alas näppäinä selataksesi takaisin uudempiin komentoihin päin.
  4. Komentoa voi muokata
  5. Enter suorittaa valitun komennon uudelleen.
  6. history -komento luettelee tallessa olevat komennot.
  7. !<numero> suorittaa history-komennon antaman listan mukaisen komennon.
  8. ctrl-r aloittaa reverse-i-search -toiminnon, jolla voi hakea historiasta kirjoittamalla hakua. Uusi ctrl-r hakee seuraavan täsmäävän.

Osa history-komennon tulostetta:

 1435  man ls
 1436  info nano
 1437  echo Moikka, maailma
 1438  echo "Heippa vaan"
 1439  echo 'Linux on pop'
 1440  echo $HOME
 1441  history
 1442  ls
 1443  history
 1444  echo Moikka, maailma
 1445  history

Ohjeet

Ennen kuin aloitetaan komentorivin käyttö, katsotaan vielä, mistä löytyvät ohjeet.

man-komento käynnistää pyydetyn ohjelman ohjeen. Esimerkiksi: man ls tai man man. Tukoksena on seuraavan kaltainen näkymä, joka kertoo komennon nimen, missä muodossa komento ja sen tarvitsemat lisäparametrit annetaan sekä kuvauksen, miten komento ja sen parametrit toimivat.

LS(1)                              User Commands                             LS(1)

NAME
       ls - list directory contents

SYNOPSIS
       ls [OPTION]... [FILE]...

DESCRIPTION
       List  information about the FILEs (the current directory by default).  Sort
       entries alphabetically if none of -cftuvSUX nor --sort is specified.

       Mandatory arguments to long options are mandatory for short options too.

       -a, --all
              do not ignore entries starting with .

       -A, --almost-all
              do not list implied . and ..

       --author
              with -l, print the author of each file

       -b, --escape
              print C-style escapes for nongraphic characters

 Manual page ls(1) line 1 (press h for help or q to quit)

Ohjetta voi selata ylös ja alas nuolinäppäimillä sekä PageUp- ja PageDown-näppäimillä. Man lopetetaan painamalla q.

Linuxeissa on myös toinen ohjetoiminto, joka voi olla joidenkin ohjelmien kohdalla kattavampi. info-komento käynnistää pyydetyn info-sivun. Esimerkiksi: info info tai info nano. Komennon tuloste näyttää tältä:

Next: Introduction,  Up: (dir)

nano
****

This manual documents GNU 'nano', a small and friendly text editor.

* Menu:

* Introduction::
* Invoking::
* Command-line Options::
* Editor Basics::
* Built-in Help::
* Feature Toggles::
* Nanorc Files::
* The File Browser::
* Pico Compatibility::
* Building and Configure Options::






-----Info: (nano.info.gz)Top, 20 lines --All-----------------------------------------

Info-sivua voi selata ylös ja alas sekä valita tähdellä merkittyjä "linkkejä" painamalla enteriä. Sivulta toiselle pääsee liikkumaan myös pikanäppäimillä n (next, seuraava), p (previous, edellinen), u (up, ylempi taso). Jos info-sivua ei ole, Info näyttää pyydetyn komennon man-sivun.