Videoformaatit

Kuten audioformaatteja, myös videoformaatteja on useita. Audion tavoin videotiedostot koostuvat usein säilöformaatista, jonka sisään on paketoitu jollain koodauksella tallennettua ääntä ja videota. Ääniraitoja voi tällaisessa säilössä olla myös useampia. Joskus tiedostoon on lisätty myös yksi tai useampia tekstitysraitoja. Koska videoiden yhteydessä säilöjen ja itse koodauksen erot tulevat äänitiedostoja selkeämmin esiin ja samaa koodausta on voitu upottaa erilaisiin säilöihin, niin käsittelemme erikseen säilöt ja koodaukset.

Säilöt

Alla on lueteltu yleisimmin käytettyjä säilöjä, jotka ovat multimediatiedostomuotoja, joiden sisään paketoidaan videota ja ääntä erilaisilla video- ja äänikoodauksilla tallennettuissa muodoissa.

Omien videoiden tekemisessä säilö kannattaa valita käyttökohteen mukaan. Säilöistä MP4, Matroska ja WebM ovat nykyaikaisia ja videota voidaan säilöä niihin hyvin pakkautuvissa muodoissa. Ne ovat myös hyvin tuettuja erilaisissa videosoittimissa.

Esimerkiksi DVD-levyn luontiin taas on syytä käyttää MPEG-2-muotoista videota. Videoeditorin, esimerkiksi OpenShotin, vientitoiminnossa on tyypillisesti luotavan tiedoston muoto valittavissa käyttökohteen ja tarkkuuden mukaan.

3GP

3GP on joissain puhelimissa käytetty tallennusmuoto kameralla kuvatuille videoille.

Tiedostopääte
.3gp

AVI

AVI eli Audio Video Interleaved on Microsoftin jo melko vanha säilöformaatti.

Tiedostopääte
.avi

Matroska

Matroska on yleiskäyttöinen avoimen standardin säilöformaatti. Matroskaan voidaan säilöä rajaton määrä videota, audiota, kuvia ja tekstityksiä yhteen tiedostoon. Matroskan tarkoituksena on olla joustava säilö, jonka sisään voidaan säilöä lähes millä tahansa koodauksella tallennettua multimediaa.

Matroskan nimi tulee venäläisesta maatuska-nukesta, jonka sisällä on lisää pienempiä nukkeja.

Tiedostopääte
.mkv

MPEG

MPEG on säilöperhe, jonka eri tyypeistä MPEG-PS on tarkoitettu tallennekäyttöön (esimerkiksi DVD) ja MPEG-TS on tarkoitettu epäluotettavampaan lähetyskäyttöön (esimerkiksi digitaalinen TV). Säilön sisällä voi olla vanhemman MPEG-1-standardin tai uudemman MPEG-2-standardin mukaista videota tai ääntä. Jälkimmäinen pakkautuu tiiviimmin ja sitä käytetään esimerkiksi DVD-levyillä ja suomalaisissa digi-tv-lähetyksissä. Lisäksi mukana voi olla esimerkiksi yksi tai useampi ääni- ja tekstitysraita.

Tiedostopääte
.mpg, .mpeg

MP4

MP4 on uudempi säilö uudemmalle MPEG-4-muotoiselle (H.264) videolle sekä siihen liittyvällä äänelle ja tekstityksille.

Tiedostopääte
.mp4

Ogg

Ogg on avoin säilöformaatti, jonka käyttöä ohjelmistopatentit eivät rajoita. Säilössä voi olla videota, ääntä, tekstiä ja metadataa. Videoformaatti on usein Theora-pakkauksella koodattua ja audioformaattina käytetään Vorbis- tai Opus-koodausta.

Tiedostopääte
.ogg

WebM

WebM on rojaltivapaaksi tarkoitettu videoformaatti, jonka kehitystä Google tukee. WebM-säilö pohjautuu Matroskaan ja siinä käytetään videokoodauksena tyypillisesti Googlen kehittämiä avoimia VP8- ja VP9-videoformaatteja. Ääni on puolestaan usein tallennettuna Vorbis- tai Opus-muodoissa.

WebM on suunniteltu erityisesti webbikäyttöön, esimerkiksi Youtube käyttää sitä paljon.

Tiedostopääte
.webm

QuickTime

QuickTime on Applen kehittämä säilö, jossa video on yleensä MPEG-4-muodossa (H.264). Erityisesti Applen laitteet ja ohjelmat tallentavat videoita tässä muodossa.

Tiedostopääte
.mov, .qt

Flash-video

Flash-videota käytetään vielä jonkin verran säilönä Flash-soittimilla esitettäville videoille. Esimerkiksi osa Youtuben tai Yle-Areenan videoista on yhä Flash-muotoista, mutta ne ovat vähenemään päin. Säilön sisältö on tyypillisesti MPEG-4-videota (H.264). Flash on poistuvaa tekniikkaa ja Flash-vidoista pyritään tyypillisesti siirtymään muihin formaatteihin. Flash-videoita ja -soittimia on tyypillisesti perusteltu sisällön kopiosuojauksilla.

Tiedostopääte
.flv

Videokoodaukset

Yleisimmin käytettyjä ja tunnetuimpia videokoodauksia ovat:

MPEG-1 Part 2
MPEG-1-video on häviöllinen videopakkaus (vanha)
H.262/MPEG-2 Part 1
MPEG-2-video on uudempi häviöllinen videopakkaus, jota käytetään mm. DVD- ja digi-tv-formaateissa.
H.264/MPEG-4 AVC
H.264 eli MPEG-4 Part 10, Advance Video Coding on uudempi häviöllinen videopakkaus suurillekin kuvatarkkuuksille.
Theora
Theora on vapaa ja avoin vaihtoehto häviöllisellä videopakkauksella.
VP8 / VP9
VP8 ja sen seuraaja VP9 ovat avoimia rojaltivapaita Googlen kehittämiä tai sponsoroimia häviöllisiä videopakkauksia, joita käytetään erityisesti WebM-säilössä ja Youtubessa.